aamiaiset/ alkupalat ja pikkusuolaiset/ leivät ja leivonnaiset

Hapanjuurileipä

Hapanjuurileipä

Blogi on ollut toukokuun harmillisen hiljainen muiden kiireiden takia. Olen kuitenkin yllättänyt hiukan itsenikin leipomalla leipää joka viikko siitä saakka, kun hapanjuuri kotiutui puolitoista kuukautta sitten. Koska helpot juurisämpylät ovat olleet joka kerta huisin hyviä, nyt uskalsin kokeilla leipoa kunnon hapanjuurileipää. Tässä jaan teillekin vähän vinkkejä siihen, miten leivotaan hapanjuurileipä – minä olen kuitenkin juurileivonnassa aloittelija, joten kokeneemmilta otetaan kiitollisuudella vinkkejä vastaan.

Olen liittynyt Facebookin hapanjuurileipurit-ryhmään, jossa jaetaan neuvoja ja vertaistukea hapanjuurileivontaan ja olen sitä sekä muita internetlähteitä käyttäen yrittäyt pikkuhiljaa tutustua omaan juureeni. Hapanjuurileivontahan on enemmän juuren ja taikinan tuntemista kuin tarkkaa reseptin noudattamista, sillä määriä ei voi koskaan oikein tarkasti mitata – joskus juuri on löysää ja jauhojen koostumuskin vaikuttaa. Proleipurit punnitsevat raaka-aineet, mutta minä olen yrittänyt punnitsemisen sijaan kehittää tuntumaa taikinaan (enkä totta puhuen edes omista keittiövaakaa). Välillä olen onnistunut paremmin ja välillä huonommin, mutta joka kerta juurella leipoessa leivästä on tullut parempaa kuin hiivalla koskaan.

Tämä ensimmäinen hapanjuurileipä oli ihana! Loputon oppimisprosessi taitaa tämä juurileipominen silti olla ja kaipaisin leipääni vielä suurempia ilmareikiä, paremmin kohoavaa koostumusta ja hiukan happamampaa makua. Rapea kuori on jo onnistunut melko hyvin (johtunee höyrystä). Olen tässä matkan varrella oppinut hapanjuurileivonnasta muutamia asioita, joita olen soveltanut tässä leivässä. Reseptin mukaisesta määrästä tulee kaksi pientä leipää.

Ensin tehdään autolyysi, joka tarkoittaa veden ja jauhon sekoittamista keskenään ja hetken lepoa ennen varsinaisen taikinan tekemisen aloittamista. Tällä pitäisi saada helposti leipään parempi maku ja rakenne ja ennen kaikkea luoda sitkoa. En tiedä, onko tämä tosiaan auttanut, mutta olenpahan kuitenkin tämän tunnollisesti tehnyt. Autolyysin jälkeen sekoitetaan joukkoon juuri ja vaivataan. Olen itse vaivannut taikinan käsin, mutta toki yleiskoneella tämä sujuisi huomattavasti helpommin ja nopeammin. Olen opetellut tekemään sitkotestin. Jos sitko on muodostunut, taikina ei varovasti venytettäessä katkea, vaan siihen muodostuu ikään kuin ohut kalvo. Vaivaamisen jälkeen taikina saa taas levätä.

Juurileipä

Tämän jälkeen tehdään taikinan taittelut, eli nostellaan taikinaa kulhossa hiukan kostein käsin ikään kuin itsensä päälle samalla kulhoa hitaasti pyörittäen. Taittelut tehdään yleensä kolme kertaa ja pidetään välissä lepotauot (noin parikymmentä minuuttia). Tämän jälkeen leipä muotoillaan jauhotetuin käsin palloksi, tämänkin voi tehdä kaksi kertaa pitäen välissä lepotauon. Muotoilun jälkeen leipä nostetaan jauhotettuun liinaan käärittynä kulhoon ja jääkaappiin yöksi. Aamulla leipä kumotaan (jauhotetulle) pellille tai vuokaan, tehdään pintaan viillot ja paistetaan. Paistamisessa käytän apuna höyryä, jolla saa aikaan ihanan rapean kuoren. Viillot ohjaavat sitä, mihin suuntaan leipä pääsee kohoamaan ja ne antavat leivälle upean ulkonäön. Jotkut leipurit ovat tehneet viilloista suorastaan taidetta, mutta mielestäni yksinkertainen on kaunista ja olen pitänyt viillot itse simppeleinä.

Hapanjuurileipä syntyy ihanan yksinkertaisista raaka-aineista, sillä kaupasta tarvitsee ostaa vain jauhoja. Niiden valintaan kannattaa kuitenkin kiinnittää vähän huomiota. Jauhoissa ei saisi olla jauhonparannetta (usein askorbiinihappo), mutta sellaisia jauhoja onkin yllättävän vaikea löytää. Olen siis käyttänyt luomujauhoja, joissa jauhonparannetta löytyy. Tähän leipään käytin vehnäjauhojen lisäksi myös ruisjauhoja, jotka antavat mielestäni leivälle hyvän maun. Seuraavaksi aion metsästää jotain vähän tuoreempia jauhoja, joissa jauhonparannetta ei olisi.

Juurella leipominen ei ole hätäisten hommaa, mutta mielestäni se onnistuu kivasti muiden askareiden lomassa, kunhan vain on päivän tai illan kotona. Leivän huippu maku kyllä palkitsee pienen vaivan! Sovelsin tämän leivän tekemisessä tätä ohjetta. Tämän leivän leipomisen jälkeen olen jo oppinut, että vielä paremmin juuri toimisi, kun sen ottaisi lämpimään pari tuntia ennen leipomista, ruokkisi ja vasta tämän jälkeen aloittaisi varsinaisen taikinan tekemisen. Sitä aion kokeilla seuraavalla kerralla! Lisäksi olin aikeissa testata pidempää vaivausaikaa, jotta ilmarei’istä tulisi isompia, mutta kuulemma pelkän autolyysin ja taitteluiden pitäisi saada aikaan paras rakenne. Opettelu jatkukoon!

Juurileipä

Hapanjuurileipä

Tulosta resepti
Määrä: 2 Valmistusaika: 2+1h

Raaka-aineet

  • 3 dl vettä
  • 1,5 dl ruisjauhoja
  • 6,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl juurta
  • 2 tl suolaa

Valmistaminen

1

Tee ensin autolyysi sekoittamalla vesi ja jauhot keskenään, älä vaivaa. Anna seoksen olla puolesta tunnista kahteen tuntiin.

2

Lisää sitten seokseen juuri ja vaivaa taikinaa, kunnes siihen muodostuu hyvä sitko. Käsin vaivatessa tässä voi kestää tovin. Anna sitten taikinan levätä.

3

Sekoita sitten suola pieneen vesitilkkaan ja puristele taikinan sekaan. Nyt voit aloittaa taikinan taittelut: taita taikinaa sen päälle ja pyöritä samalla kulhoa. Tee taittelut kolme kertaa pitäen välissä ja lopussa parinkymmenen minuutin lepotauot.

4

Muotoile sitten leivät jauhotetuin käsin palloiksi, tee tämä kaksi kertaa pitäen välissä parinkymmenen minuutin lepotauko.

5

Nosta sitten leivät jauhotetulla liinalla peitettyihin kulhoihin ja jääkaappiin yöksi.

6

Seuraavana aamuna esilämmitä uuni ja pelti 220 asteeseen vähintään 30 minuuttia ennen paistamista. Nosta kuuma pelti uunista, jauhota se ja kumoa tämän jälkeen leivät varoen pellille. Viillä leipiin haluamasi muotoiset viillot. Laita leivät uuniin ja lisää pohjalla olevalle pellille desin verran vettä juuri ennen uunin sulkemista. Paista tunti ja laske sitten lämpötila 180 asteeseen, voit samalla raottaa uunin luukkua niin, että höyry pääsee pois, ja paista vielä vartin verran. Kun leipä on pinnaltaan hiukan tummunut, ota se pois uunista ja anna jäähtyä ennen leikkaamista.

You Might Also Like

5 Kommentit

  • Reply
    Mallaspulla
    26.5.2017 at 19:42

    Minäkin kokeilin kerran tehdä juurestani leipää. Se levähti pellille isoksi, laakeaksi kasaksi 😀 Eihän sitä toki ekalla kerralla voikaan onnistua täydellisesti. Tänään kippasin taikinan pataan ja tuloksena oli hurjan hyvä leipä! Pataa aion jatkossakin käyttää, sillä taikinan voi silloin jättää melko löysäksi, sitä ei tarvitse vaivailla ja jääkaapissa kohonneen taikinan voi kaataa suoraan pataan. Kaikki välivaiheet jää pois, mikä sopii mulle täydellisesti. Sun leipä näyttää kyllä todella kauniilta 🙂

    • Reply
      Sini
      31.5.2017 at 21:29

      Haha, pata toimiikin löysälle taikinalle passelisti. Minä innostuin sen verran, että kävin eilen hakemassa oikein keittiövaa’an ja kohotuskorin leivälle. Viikonloppuna testaan niin, että ruokin juuren edellisenä päivänä ja otan huoneenlämpöön!

  • Reply
    Mallaspulla
    27.8.2017 at 13:35

    Tein eilen tällä ohjeellasi leivän ja se onnistui melko hyvin! Jutussasi kirjoitat, että juuri toimisi vielä paremmin, jos sen ottaa pari tuntia ennen käyttöä huoneenlämpöön, ruokkii ja käyttää sitten vasta taikinaan. Tähän asti olen aina ottanut purkista juuren taikinaan ja sitten vasta ruokkinut loppuosan seuraavaa kertaa odottamaan. Siispä kysymys: jos juuren ruokkii ensin ja ottaa sitten siitä osan taikinaan, niin pitääkö loppuosa ruokkia sen jälkeen taas uudelleen? Järki sanoo, että ei, mutta toisaalta purkkiin jää seuraavaa leipomiskertaa odottamaan aika vähäinen määrä. Toki, jos sen sitten taas ruokkii juuri ennen käyttöä, niin määrä kasvaa kyllä.

    Satu Koivisto silloin juuriworkshopissa neuvoi, että ruokkimisen jälkeen juurta voi käyttää parin päivän päästä, mutta onko tämä siis väärää tietoa, jos sitä voi laittaa leipätaikinaan heti? Tällaisia kysymyksiä pyörii juurinoviisin päässä 🙂

    • Reply
      Sini
      28.8.2017 at 10:18

      Toinen juurinoviisi yrittää vastata kysymykseesi 🙂 Minä teen yleensä niin, että jaan emojuuresta kahteen astiaan ruokkien molemmat – toinen menee hetken aktivoitumisen jälkeen jääkaappiin ja toinen saa jäädä huoneenlämpöön aktivoitumaan kunnolla. Tuon huoneenlämmäössä olevan käytän sitten kuplimisen parhaassa vaiheessa leipätaikinaan, yleensä tässä kestää 4-6 tuntia. Tavallaan siis ruokin hetken kahta eri juurta, vaikka varsinaisesti samaa ovatkin, tällöin jääkaappiin jää seuraavalle kerralle tarpeeksi. Jos juurta säilyttää jääkaapissa, sitä voi käyttää parin päivän päästä (silloin juuren reagointiaika hidastuu). Sen sijaan huoneenlämmössä pitäen sitä voi käyttää yleensä noin 4-6 tunnin päästä ruokkimisesta. Varmin keino testata juuren käyttökelpoisuus on tehdä kelluntatesti ja laittaa pieni pala juurta vesilasiin. Jos se kelluu, se on varmasti toimiva. Minun kokemukseni mukaan juuri ei toimi parhaalla tavalla suoraan jääkaapista otettuna, mutta tässäkin lienee eri koulukuntia.

      Toivottavasti tämä selvensi asiaa vähän. Facebookin Hapanjuurileipurit-ryhmästä saa paljon lisätietoa ja vinkkejä juurileivontaan, kannattaa liittyä!

      • Reply
        Mallaspulla
        29.8.2017 at 14:10

        Jes, kiitos selvennyksestä!! FB-ryhmäänkin jo liityin, ehkä uskallan siellä jotain kirjoittaakin, kunhan olen vähän leiponut lisää 🙂

    Kommentoi