Lokakuu on ehtinyt jo puoliväliin ja samalla ilma viilennyt sen verran, että kasvissosekeitot ovat keittiössä kovassa huudossa. Uusi tuttavuus kurkuma pääsi testiin tässä kurpitsasosekeitossa ja olikin oikein mainio lisä keittoon. Kurkuma myös värjäsi keiton hohtavan keltaiseksi (pelkkä kurpitsa ei tee siitä ihan noin keltaista). Tykkään kovasti syksyisin syödä kurpitsakeittoa, joka on yleensä hiukan makeaa. Teen sen lähes aina kookosmaitoon (niin kuin monet muutkin kasvissosekeitot), koska pidän sen kermaisesta, pehmeästä mausta…
Syksy on yllättäen ehtinyt jo lokakuulle asti. Lokakuun raaka-aineeksi valitsin vähän uudemman tuttavuuden, nimittäin kurkuman. Kurkuma on vähän inkiväärin näköinen, hiukan oranssimpi pikkuinen mukula. Maku tuoreessa kurkumassa on ihan erilainen kuin maustejauheessa, jota itse olen aiemmin käyttänyt ja joka monelle on varmasti se tutumpi kurkuman muoto. Nyt olen ensimmäisiä kertoja törmännyt kaupassa myös tuoreeseen kurkumaan, jonka maku muistuttaa myös hiukan inkiväärin makua, mutta ei ole niin kirpeä. Kurkuma värjää voimakkaasti…
Ehdin käväistä syyskuussa Italian ja Ranskan lisäksi myös pitkän viikonlopun verran Lontoossa. Kaupunki pääsi yllättämään positiivisesti! En ollut ehtinyt tyypilliseen tapaani selvittää etukäteen mitään, vaan menin vain ystävieni perässä heidän suositustensa mukaan – välillä aika rentouttavaa noin päin. Kaupungissa asustava ystävä tiesi suositella monia ihania paikkoja, enkä syönyt yhtään huonoa ateriaa reissun aikana. Aloitimme viikonlopun jo torstaina ja suuntasimme heti lennolta selvittyämme ja tavarat majoituspaikkaamme heitettyämme tietenkin syömään. Ruokapaikaksi valikoitui…
Olen julkaissut ensimmäisen postauksen tästä suppilovahverokeitosta jo vuonna 2012. Tämä on yksi ensimmäisistä sieniruoista, joita olen kotona opittujen lisäksi kokannut, joten sen takia tällä on minulle erityinen asema. Lisäksi tämä nyt vain sattuu olemaan todella herkullista – yksi suosikkini kaikista sieniruoista. Teen aina ensimmäisistä suppilovahveroista tuoreeltaan juuri tätä keittoa. Yleensä varioin vanhoja hyväksi havaittuja reseptejä aina vähän, mutta tätä en oikeastaan koskaan – kun resepti on mielestäni jo valmiiksi täydellinen. Teen tätä…
Syyskuun raaka-aineiksi valikoitui elokuun tapaan sienet (ovathan sienet minulle syksyisin aika tärkeä osa ruoanlaittoa), mutta tällä kertaa vain yksi eli suppilovahvero. Hyvän sienivuoden siivittämänä kannoimme pari ämpärillistä suppilovahveroita kotiin ja niistä piti heti tietenkin päästä myös kokkaamaan (säilömisen lisäksi). Koska sieniä tuli kerralla niin paljon, ajattelimme aluksi, ettei niitä tarvitse enää tuon enempää. Nyt kun muutama sieniruoka on tullut kokattuakin, päätimme sittenkin hakea niitä vielä vähän lisää, jos vain löytyy.…