Ravintolan pubimaisen sisustuksen vastakohtana astiat olivat kuin mummolan kaapista kerättyjä: sekalainen kokoelma hauskoja, koristeellisia astioita. Aika kiva kontrasti ja ruoat kyllä olivat edukseen noilla astioilla. Pääruokina söimme hampurilaista, samaisia sinisimpukoita (vielä isompana annoksena) ja klassisia fish ‘n’ chipsejä. Hampurilainen näytti erittäin herkulliselta ja laadukkaista raaka-aineista tehdyltä. Fish and chipsit olivat myös herkullisia, mutta ehkä nuo alun simpukat veivät kuitenkin niistä voiton. Plussaa annos saa rapeista ranskalaisista, joita sai dipata viinietiikkaan ja pinnaltaan rapeista ja sisältä pehmeistä kalapaloista. Ruokien kanssa nautimme mainiota rieslingiä, joka toimi hyvin sekä alku- että pääruokien parina.
Jälkiruoaksi tyydyin itse noiden valtavien annosten päälle vain jälkiruokaviiniin. Tarjoilijan suosituksesta valitsin italialaisen Il Falchetto Brachetto d’Acquin, joka olikin hyvin erilainen kuin aiemmin maistamani jälkiruokaviinit. Viini oli ensinnäkin punaista ja makeaa, mutta kuitenkin tosi hapokasta – hapoiltaan ihan kuin olisi limua juonut. Tykkäsin!
Maisteltiin pöydässämme myös niitä varsinaisia jälkiruokia: belgialaista vohvelia vaniljajäätelön ja karamellisoitujen pähkinöiden kera sekä sitruuna tonicia shiso-lehtien kanssa. Ensimmäinen oli juuri niin tuhtia kuin kuvitella saattaa ja erinomaisen näköinen annos. Toinen annos taas oli erittäin raikas annos. Kiva, kun listalla on erilaisia jälkiruokiakin!
Paikan tunnelma oli kiva ja ruoat olivat tosi hyviä. Hintataso on ehkä hiukan tavallista pubiruokaa kalliimpaa, mutta annokset olivat sitten tosi reilun kokoisia, eli mielestäni hinta-laatusuhde oli aika mainio. Listalta löytyi kyllä niin monta houkuttelevan kuuloista annosta, että vain yhden valitseminen olisi todella vaikeaa! Voi siis olla, että itsekin palaan vielä maistelemaan listaa läpi uudemman kerran!
Ei kommentteja