Menut ehtivät muuttua varauksen tekemisen jälkeen, mutta onneksi vain parempaan suuntaan. Oma menumme oli koottu pääosin valmiista vaihtoehdoista, jotka oli suunniteltu oikein houkuttelevan kuuloisiksi. Pidin erityisesti kekseliäistä ja hyvin toimivista makuyhdistelmistä. Pohdin pitkään, millainen menu olisi toimiva, juuri meidän näköisemme ja tarpeeksi juhlallinen. Aika hyvä menusta loppujen lopuksi tulikin, vaikka itse sanonkin. Ehkä tästä on jollekulle apua omien juhlien menun suunnitteluun.
Alkuun kokosimme alkuruokabuffetin, jossa oli paljon kalaruokia ja monta maukasta salaattia. Vaihdoimme liharuoista yhden kalaruokaan, koska pidämme kalaruoista erityisesti ja nämä sopivat myös meihin, koska kalastamme yhdessä. Kalaruokiin sisältyi siikaceviche, savulohi sekä sitruunaruoholla ja chilillä marinoidut jokiravunpyrstöt fenkolin kanssa. Kaikki nämä olivat superherkullisia! Siikacevichen kirpeys ja jokiravunpyrstöjen kevyt tulisuus toimivat ihanasti. Sulhasen suosikki oli siikaceviche ja omani taas nuo jokiravunpyrstöt. Savulohi oli varmaan savustettu paikan päällä ja oli tosi mehevää.
Alkuruokiin jäi siis vain yksi liharuoka, joka oli härän paahtopaisti, rucola, parmesaani ja balsamicosiirappi, mainio yhdistelmä tämäkin. Salaatteina oli tarjolla vuohenjuusto-punajuurisalaattia, peruna-chorizosalaattia, viikuna-punahomejuustosalaattia ja sienisalaattia. Sienisalaatti oli oma lisäyksemme menuun ja se täydensikin salaattivalikoiman mainiosti. Lisäksi sienet toimivat aasinsiltana omaan sienestysharrastukseeni. Kaikki ihania yhdistelmiä ja tosi kauniita tarjoiltavia, katsokaa nyt vaikka tuota viikunasalaattia!
Pääruoan valinta oli vaikein, sillä buffetruokailussa ne ovat yleensä se ruokailun heikoin lenkki emmekä halunneet pääruoaksi mitään kuivaa tai tylsää. Siksi pelasimme varman päälle ja valitsimme ylikypsän lihapääruoan – se kun ei kärsisi seisottamisesta. Ylikypsä karitsan entrecote tumman timjamikastikkeen ja kantarelli-perunapaistoksen kanssa olikin nappivalinta – murea liha oli todella maukasta ja mehevää ja kantarellit antoivat annokselle maanläheistä makua.
Vielä sananen viineistä, jotka haettiin kustannussyistä Virosta. Vaikea oli valita sopivat viinit, joita löytyisi lahden toiseltakin puolelta ja jotka toimisivat sekä ruoan kanssa että uppoaisivat isoon porukkaan. Valinnat olivat kuitenkin tutkailun jälkeen selvät. Alkuun nostettiin maljat Jaume Serra Cavalla, joka on edullisemman pään kuohuviineistä ehdoton suosikkini. Hyvä cava toimii aina! Myönnetään, että itsellemme olimme toki varanneet samppanjapullon juhlan kunniaksi.
Ruokajuomiksi valitsimme hyvät, mutta kuitenkin helposti juotavat viinit. Kalojen kanssa toimi ihanasti Cono Surin Bicicleta Riesling – juuri sopiva hapokkuus ja raikkaus. Pääruoan kanssa valikoitunut Quinta Das Setencostas taas on mehevä, tanniininen ja mausteinen punaviini, joka maistuu marjaisuutensa ansiosta hyvin kaikille, vaikka onkin aika voimakkaan makuinen muuten. Punaviini sopi myös karitsapääruoan pariksi mehevyydessään.
Kahvin kanssa tarjolla oli tietysti hääkakkua – vadelma-valkosuklaamoussekakku vei kielen mennessään. Valkosuklaan kermaisuus taittui ihanasti raikkaalla vadelmalla. Lisäksi oli sulhasen mummun tekemiä maailman parhaita lusikkaleipiä, jotka syötiin kahta lukuunottamatta kaikki (ilmeisesti kukaan ei enää kehdannut syödä viimeisiä). Jälkiruokien suhteen linja oli siis simppeli ja mielestäni ihan riittävä.
Kahvin kanssa tarjottiin myös viski tai kermalikööri. Olisin halunnut aveciksi jälkiruokaviiniä, mutta jouduin luopumaan ajatuksesta budjetin tullessa vastaan. Toki kermaliköörikin aina maistuu!
Loppuillasta lasit täyttyivät sahdilla (sulhasen perinteinen) ja mojitoboolilla (morsiamen erikoinen). Molemmat tekivät kauppansa ja kaikkineen juhlat olivat kaiken suunnittelun ja odotuksen arvoiset, kun kaikki ihanat läheisemme olivat paikalla. Näitä juhlia muistelemme varmasti lopun ikäämme!
Ei kommentteja