Veriappelsiinisour ja blogi 5 vuotta! (sisältää arvonnan)

Viisi kokonaista vuotta!

Blogin aloituspäätös syntyi puoli vuosikymmentä sitten talviloman aikana, erään etelänlomakohteen hotellin parvekkeella. Jostain syystä silloin kirkastui mielessäni ajatus siitä, että haluan jakaa parhaat reseptini ja ruoanlaittoon liittyvät ideani myös muiden kuin lähipiirini kanssa. Jostain syystä myös tuo nimenomainen hetki on jäänyt voimakkaasti mieleen – ehkä jo siinä hetkessä aavistin, että blogista seuraisi jotain minulle merkityksellistä. En kuitenkaan olisi voinut silloin aavistaakaan koko tämän viiden vuoden matkan tarjoamaa iloa. Olin blogin perustamisesta päättäessäni jo toki lueskellut muiden blogeja tovin. En tiedä miksi oman blogin perustaminen tuntui heti silloin minun jutultani, joku intuitio siihen varmasti liittyi. Silloin oman blogin aloittaminen tuntui kuitenkin isolta askeleelta. En voisi olla onnellisempi tuosta päätöksestä – edelleen blogin kirjoittaminen tuntuu juuri siltä omalta jutulta ja jaksaa innostaa yhtä paljon, ellei jopa enemmänkin kuin aloittaessa. Näihin viiteen vuoteen on mahtunut paljon asioita: monta ihanaa makumuistoa, paljon uutta opittavaa ja monta uutta tuttavuutta. Olen superisti parempi valokuvaaja ja kaipa myös ruoanlaittaja. Ruoka on aina ollut lähellä sydäntäni ja harkitsin jossain vaiheessa sen nostamista ihan ammatiksikin. Sitten totesin, että haluan pitää sen harrastuksena – asiana, josta voin nauttia täysillä ja josta ei koskaan tule pakkopullaa. Näin on onnekseni käynytkin – blogi ja sen kautta ruoka on pysynyt vahvasti matkassani tähän saakka. Laitan ruokaa lähes joka päivä, mutta se ei tunnu koskaan velvollisuudelta, vaan ansaitulta rentoutumishetkeltä. Nyt parin viikon loman ja kokkaamattomuuden jälkeen oli ihana palata omaan keittiöön ja omien kokkailujen pariin.

Juhlan kunniaksi ajattelin kohottaa kanssanne maljan – ehkä vähän eri tyylisen kuin yleensä maljan kohottamisella tarkoitetaan. Uusin suosikkidrinkkini on viskisour ja teinkin blogin linjaan sopivasti sesonkiversion tuosta drinkistä. Ensimmäisen viskisourini taisin juoda joskus kesällä ja sen jälkeen olenkin suosinut enemmän erilaisia soureja edellisen suosikkidrinkkini mojiton sijaan. Viskisour koostuu drinkille poikkeuksellisesti vain yhdestä sellaisesta raaka-aineesta, jota minulta ei välttämättä aina löydy kaapista ja se raaka-aine on viski. Kaikki muut raaka-aineet ovat ainakin minulla lähes aina saatavilla kotona. Mikä siis tämän parempi drinkki vaikkapa yllätysvieraille! Perinteisen viskisourin pohjana on siis viski ja sen lisäksi se sisältää sitruunamehua, sokeria sekä munanvalkuaista. Jotta drinkki sijoittuisi vähän paremmin sesonkiin (no, milloinpa klassinen viskisour ei olisi sesongissa!), korvasin sitruunan mehun tällä kertaa ihanalla kirpeänmakealla tuorepuristetulla veriappelsiinimehulla. Veriappelsiinimehu sopii drinkkiin erinomaisesti ja lisäksi myös värjää drinkin kauniin oranssiksi. Jos et yleensä pidä viskistä, älä huoli – en minäkään pidä, mutta tämän drinkin maulle se antaa ihanan pehmeyden. Ei muuta kuin kippis!

Viiden vuoden aikana lukijoitakin on tainnut kertyä jonkun verran, mutta harmillisen harvoin ruudun siltä puolen tulee kommentteja. Siksipä pistän pystyyn ihan perinteisen arvonnan ja toivon, etä tämä rohkaisee teitä kommentoimaan enemmän, sillä vuorovaikutushan on blogin suola! Arvonnan palkintona on Manuela Boscon Vegemania-kirja ja muutamia omia ruokasuosikkejani sisältävä tuotepaketti*. Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 12.2.2017 klo 18.00 asti. Osallistut arvontaan jättämällä kommenttiboksiin toimivan sähköpostiosoitteen ja kertomalla hiukan itsestäsi: miten olet päätynyt blogiin, oletko seurannut blogia jo pitkään ja haluatko jättää jotain palautetta blogista (sekä positiivinen että kehittävä palaute otetaan vastaan). Muitakin kuulumisia kuulen mielelläni! Onnea arvontaan ja muistakaahan pitää kommenttiboksi muutenkin avoimena!  Arvonta on suoritettu ja voittajaan on otettu sähköpostitse yhteyttä!

* Vegemania-kirja on saatu blogin kautta näytekappaleena kustantajalta, tuotepaketin sen sijaan maksan ihan omasta pussistani.