Näin vuoden alussa on hyvä hetki muistella hiukan mennyttä ja tehdä lyhyt katsaus viime vuoteen blogissa. Vuoden alussa päätin vähentää postausten lukumäärää, mutta samalla keskittyä jokaiseen postaukseen aiempaa enemmän. Tuntui, että tämä lisäsi ainakin omasta mielestä postausten mielekkyyttä ihan eri tavalla ja moni tähänkin koosteeseen päätyneistä jutuista oli poikkeuksellisen omilta tuntuvia.
Tammikuussa kokkailin kaikkea lämmittävää ja mausteista. Oma suosikkini oli ramenkeitto, jonka ylikypsä possu ja mahtavan makuinen liemi jäivät mieleen. Tätä pitäisi kokata uudelleenkin! Testasin myös vihdoin shakshukaa, jota taisinkin viime talvena tehdä useammankin kerran, koska kotoa löytyvät aina raaka-aineet tuohon ja pidän kovasti tomaattiliemessä hautuneista kananmunista.
Helmikuussa aloitin koko vuoden kestävän postaussarjan kuukauden raaka-aineista. Kerroin joka kuukausi yhden tai kaksi raaka-ainetta, jotka olivat juuri sesongissa ja joista kokkailin sitten jotain. Sarja oli tosi hauska, koska se haastoi valitsemaan vain yhden tai kaksi raaka-ainetta, jotka olisivat omasta mielestäni noston arvoisia ja lisäksi raaka-aineiden kuvaaminen oli valokuvaustekninen haaste. Helmikuussa tein ihanaa kermaista madekeittoa ja onnistuin vihdoin tekemään vispipuurosta juuri niin kuohkeaa kuin sen kuuluu ollakin.
Maaliskuussa kaipailin jo kevättä ja keväthuumassani tein hedelmäsalaattia uudella twistillä. Pääsin myös vihdoin syömään Baskerissa & Bassossa, josta on tullut yksi suosikkiravintoloistani Helsingissä.
Huhtikuussa kävin ruokakuvauskurssilla, joka antoi ajattelemisen aihetta pitkään. Oppien sisäistäminen jatkui koko loppuvuoden. Kertoilin myös maaliskuun lopun Kanarian reissusta. Aloitin huhtikuussa jo parsakauden eggs benedictillä ja lisäksi tein tosi yksinkertaisia, mutta älyttömän hyviä crostineja vuohenjuustolla ja paahdetuilla viinirypäleillä.
Toukokuussa jatkoin parsakautta sitruuna-parsapastalla, jossa huomasi alkaneen kesäsesongin kokkailun yksinkertaistumisen myötä. Varhaiskaalisesonki alkoi myös, joten pöytään pääsi kaikista kaalisalaattivariaatioistani aasialainen varhaiskaalisalaatti. Kesän korvalla tein myös mökillä ihanaa raparperipannacottaa, joka taisi olla toukokuun lempireseptini.
Kesäkuussa julkaisin blogissa vain yhden itse kokkaamani reseptin, joka oli nokkos-fetapiiras. Sen lisäksi kävin syömässä ravintola Oxissa, maistelemassa Taste of Helsingissä ja kertoilin parvekepuutarhani kuulumisista, aika kiireinen kuukausi siis kodin ulkopuolella.
Heinäkuussa lomailin ja niin teki myös blogi. Ehdin sentään tehdä päiväreissun Porvooseen. Kokkailin myös kevyttä salmorejo-keittoa, mutta parasta taisi kuitenkin olla mökillä huolella valmistetut kasvisburgerit. Koska en ole vieläkään onnistunut tekemään hyviä kasvispihvejä, korvasin pihvin grillatuilla kasviksilla – todella herkullista!
Elokuussa alkoi hieno sienestyssyksy ja esimerkiksi mustatorvisieniä löytyi tänä syksynä ihan poikkeuksellisen paljon. Kokkailinkin niistä mustatorvisienirisottoa ja harjoittelin taas täydellisen risoton tekemistä. Mustatorvisienten aromikas maku sopikin risottoon todella hienosti.
Syyskuusta päällimmäisenä jäi mieleen tietenkin koko vuoden kohokohta eli häät ja häämatka. Häiden ruoista kertoilin lokakuun puolella, häämatkasta taas kahdessa eri postauksessa eli Ranskan puolesta omassaan ja Italian puolesta omassaan. Ehdinpä vielä loppukuussa kokkaamaan klassikkosieniruokaakin eli suppilovahverokeittoa.
Lokakuusta tuli vahingossa blogissa (vaikka ei tosielämässä) aika lihaton: tein pad thaita nyhtökaurasta (ensimmäinen nyhtökauratestaukseni), kokkailin umamista tofukulhoa (ehkä paras koskaan kokkaamani tofuannos!) ja lisäksi keittelin kirkkaan väristä kurpitsa-kurkumakeittoa. Kertoilin myös syyskuussa tehdystä ihanasta Lontoon reissusta.
Marraskuulla kelit alkoivat olla kylmempiä ja päivät tummempia – sen aisti sekä valokuvissa että ruoissa. Lahjaksi saamani pata oli kovassa käytössä ja haudutin sillä monta kertaa erilaisia simppeleitä lammaspatoja sekä tein uusinnan yhdestä blogin kaikkien aikojen suosituimmasta reseptistä eli karamellipossusta. Jatkoin sienikokkailuja mustatorvisienipestolla (jaa miten niin oli hyvä mustatorvisienivuosi?) ja innostuinpa pitkästä aikaa myös leipomaan appelsiini-rosmariinikakkua. Ehkä koko vuoden suosikkireseptikseni nostaisin kuitenkin ehkä niinkin yksinkertaisen jutun kuin paahdetut maa-artisokat. Mikä maku!
Joulukuusta päällimmäisenä jäi mieleen tietenkin blogin muutto, mutta ehdin kyllä valmistautua jouluun vierailemalla joulumarkkinoilla, juhlimalla pikkujouluja nyhtöleipä tuomisina ja tuunasinpa crème brûléenkin joulun mausteilla.
Erityisesti loppuvuodesta alkoi tuntua, että valokuvaamisessa on nyt tapahtunut joku sykähdys eteenpäin ja osa kuvista alkaa jo liikkua kohti tavoitetilaa. Oppimista toki riittää vaikka koko loppuiäksi, mutta nyt on alkanut tuntua, että suunta on vihdoin oikea. Myös blogin muutto on tuntunut tähän hetkeen juuri oikealta teolta. Siksi blogin kirjoittaminen onkin tuntunut viime aikoina siltä, että teen sitä täydestä sydämestä. Tällä ajatuksella jatkan myös vuoteen 2017!
Ei kommentteja