Lammas-borssikeitto

Huh, mikä marraskuu. Pimeä, kiireinen ja stressaava. Joulukuu tuli onneksi lumen kera – valoisana ja toivottavasti hiukan rauhallisempana. Töissä on ollut kiire ja kaikki liikenevä vapaa-aika ja vähän ylikin on mennyt oman talonrakennusprojekin kanssa. Nyt tontilla tehdään jo perustuksia ja älyttömin hektisyys alkaa (ehkä) olla ohi. Toiveissa on päästä välipäiviksi mökille hiljaisuuteen (ja kokkailemaan rauhassa!) hetkeksi, katsotaan kuinka käy. Kaikki tämä kiire on ajanut tiukasti pois blogin äärestä, mutta nyt joulukuussa pääsen toivottavasti välillä keskittymään paremmin tällekin puolelle. Olen kokkaillut pääasiassa helposti valmistuvia, lämmittäviä, jättimäisiä keittoannoksia, joita voi syödä monta päivää. Tämä borssikeitto on yksi niistä ruoista, jotka vain paranevat lämmitettäessä. Kaikesta kiireestä huolimatta ei tee mieli tinkiä maistuvasta, itse tehdystä ruoasta. Aika monta kertaa pöytään päätyy kuitenkin joku tuttu, jo aiemmin blogissa esitelty resepti tai helppo arkiruoka.

Sekoitin borssikeiton joukkoon tällä kertaa pehmeäksi haudutettua lampaan lihaa – lampaan potkat olivat yön yli uunissa lihaliemessä muhimassa. Idean sain taannoiselta työmatkalta Valko-Venäjältä, siellä tarjottiin ihanaa borssia pitkään haudutetulla lihalla. Keiton päällä oli myös tilliä, joka sopii uskomattoman hienosti punajuuren seuraan, kokeile vaikka! Keittoon voi käyttää monenlaista lihaa, joten jos kaapista löytyy jotain kypsää ylijäänyttä lihaa, heitä se keiton joukkoon muhimaan, tai halutessasi voit jättää lihan kokonaan poiskin (voit tällöin korvata myös lihaliemen kasvisliemellä). Mutta älä jätä tilliä väliin!

Lihan sijaan borssin pääosassa ovat kasvikset: punajuuret, porkkanat, kaali, sipuli ja valkosipuli. Borssikeitto onkin varsinainen juuresten ylistysruoka. Punajuuri värjää koko keiton ihanan punaiseksi ja vihreä tilli vastavärinä korostaa vielä tuota kaunista kokonaisuutta. Joka kerta, kun kokkaan jotain punajuurista, mietin, että niitä pitäisi käyttää enemmänkin – niin helpolla niistä saa tosi maistuvaa ruokaa. Ja ne ovat parhammillaan koko talven yli, joten ei muuta kuin juureslaareille! Mitä kauemmin keiton antaa hautua, sitä parempaa siitä tulee kasvisten hautuessa ja makujen tasaantuessa. Ja tosiaan seuraavan päivän lämmitys vain parantaa keiton makua entisestään. Kun keiton pinnalle nostaa vielä ison lusikallisen rasvaista smetanaa, makunautinto on taattu!