matkailu

Thaimaa – Koh Samui

Tammikuu on hujahtanut lähes ohi ja blogissa on ollut vähän hiljaisempaa. Syynä on ollut parin viikon talviloma Thaimaassa (häämatkan toinen osa) – tarkoituksena oli kirjoitella muutama juttu blogiin sieltä käsin, mutta nettiyhteydet olivat niin onnettomat, ettei siitä tullut mitään. No, tulipahan ainakin lomailtua kunnolla! Kahden viikon lomalla vietimme puolitoista viikkoa Koh Samuilla ja muutaman päivän palatessa vielä Bangkokissa. Koh Samuilla puolet lomasta kului rauhallisemman Bophutin rannalla ja puolet vilkkaamassa Chawengissa. Bophutissa hotellimme oli ihana pikkuruinen The Scent. Rantahotelliin oli rakennettu hienosti yksityiskohtia myöden rauhaisa tunnelma. Ainoa miinus oli se, ettei huoneessamme ollut omaa parveketta tai terassia ollenkaan. Hotellin aamiainen oli virkistävä poikkeus yltäkylläisiin ja välillä uuvuttaviinkin buffet-aamiaisiin, sillä siihen kuului simppelisti kahvi, mehu, croissantti, paahtoleipä, hedelmät ja yksi vapaavalintainen annos. Vapaavalintaisten annosten valikoimassa oli erilaisia munaruokia (eggs benedict oli oma suosikkini), kuvissakin näkyvä herkullinen granola-annos jogurtilla sekä makeita annoksia (vohveleita ja pannukakkuja). Aamiaisen hohdokkuutta ei myöskään vähentänyt se, että se tarjoiltiin kymmenen metrin päässä hotellihuoneemme ovelta, meren rannalla.

Bophutin puolella suurin ravintolakeskittymä löytyy Fisherman’s Villagesta, mutta muutenkin ruokapaikkoja löytyy kyllä joka nurkalta. Fisherman’s Villagen rantakadun ravintolat ovat toki kalliihkojakin. Emme loman aikana onnistuneet kertaakaan tuhlaamaan yhteen illalliseen juomineen yli 40 euroa, mutta halvin ruokailu taisi olla yhteensä neljän euron keitot ja limut, joten hintahaitari on melko suuri. Omat suosikkimme olivat rannan Krua Bophut, joka ei ehkä ollut halvin paikka, mutta tunnelma rannalla illan hämärtyessä ja valosarjojen valonkajossa oli vertaansa vailla. Ruoka oli myös maukasta, aika perinteistä thairuokaa. Hiukan etäämmällä rannasta sijaitseva Cafe 69 tarjosi hiukan erilaista thairuokaa, muun muassa ankkadumplingeja vihreässä curryssa ja mainiota kanacurrypiirasta. Pääruoat eivät täällä vakuuttaneet, eikä tunnelmaa tässä paikassa ollut yhtään ison tien liikenteen jyristessä vieressä ja sisustuskin oli sanalla sanoen karmea. Fisherman’s Villagesta Chawengiin päin olevan ison tien varrella bongasimme myös ison markkina-alueen, jossa näytti olevan myös ruokapaikkoja – tosin bongaus tapahtui liian myöhään viimeisenä iltanamme Bophutin puolella, joten emme ehtineet tutustua alueeseen tarkemmin. Fisherman’s Villagessa on perjantaisin myös night market, jota on kehuttu, mutta sinnekään emme ehtineet. Sen sijaan rantabaarin säkkituoleilla kävimme katsomassa auringonlaskua – vaikka paikka on kallis, Chawengin puolelta ei samanlaista rentoa tunnelmaa löytynyt. Mielelläni siis kannoin roposeni tuonne.

Chawengin puolella hotellimme oli Baan Haad Ngam, jossa huoneemme oli hivenen ylellisempi: meillä oli nimittäin oma iso terassi, jossa oli aurinkotuolit, poreamme ja pieni uima-allas. Siitä ei tarvinnut päivän aikana niin halutessaan poistua. Ehdimme kuitenkin iltaisin syömään Chawengin keskustaan. Pääkadulla Chaweng Beach Roadilla on vieri vieressä ravintoloita, joissa tuntuu erityisesti tällä kadulla olevan kaikissa täsmälleen sama menu. Tovin saarella vietettyämme ymmärsin, miksi mikään ravintola ei noussut netistä luetuissa arvioissa toisten yli – koska kaikissa oli lähes identtinen menu ja samat hinnat, vain ruoan laatu vaihteli hiukan. Ehkä paikalliset ajattelivat, että turistit pitävät juuri tuollaisesta menusta? Minua ainakin joku poikkeus olisi piristänyt. Söimme pari kertaa melko huonoa ruokaa, mutta pääosin ruoka oli kuitenkin kaikkialla hyvää. Paras keino löytää hyvä ja hiukan edullisempi ruokapaikka on etsiä sivukujilta pääkatujen sijaan. Paikat, jotka näyttävät vaatimattomilta, joissa syö paikallisia ja joissa ei välttämättä ole menua englanniksi, ovat yleensä parhaita.

Omaksi suosikiksemme Chawengissa nousi hinnan ja ruoan laadun takia Chaweng Night Market. Satuin ohi kävellessämme bongaamaan sivukujalle ohjaavan kyltin valomainossaasteen seasta, ihme kyllä. Joka päivä avoinna olevassa Night Marketissa on parikymmentä eri ruoka- ja juomakojua, yhteiset pöydät keskellä, thaityyliin älyttömiä joulukoristeita joka nurkkaan ripustettuina ja muovituolit kuten kunnon katuruokapaikassa kuuluukin. Kävimme paikassa ensimmäisen kokeilun jälkeen monena iltana, useimmiten perällä olevassa Tom Yum Koong -nimisessä paikassa. Söimme täällä muun muassa Koh Samuin parasta tom yum koongia eli tulista rapukeittoa, reissun edullisimpia kokonaisia kaloja ja ihanaa grillattua mustekalaa. Tulisuusaste saattaa ruoissa vaihdella aika paljon, mutta useimmiten ravintoloissa tarjotaan kyllä länsimaisen näköisille kohtuu mietoa ruokaa, tai ainakin kysytään tulisuudesta. Itsehän en kestä tulista ruokaa yhtään, joten pyysin kaiken ”no spicy”. Night Marketissa jouduimme kyllä pyytämään tom yumiin kerran jopa lisää tulisuutta, kun kokki oli lisännyt chiliä niin varovaisella kädellä… Erityisesti tykkäsin kaikista tuoreista ja edullisista kala- sekä äyriäisruoista, joten niitä tilasinkin melkein joka ilta.

Thaimaassa yksi parhaista syötävistä asioista ovat tuoreet hedelmät ja niistä tehdyt mehut. Hedelmät kun ovat Thaimaassa oikeasti kypsiä – en ole ikinä syönyt Suomessa niin makeaa mangoa kuin tuolla, se on ihan kuin aivan eri hedelmä. Hedelmistä omat suosikkini olivat jo mainittu kypsä makea mango, raikas ananas ja mehukas vesimeloni. Mehuista taas suosikkini olivat mango, ananas, passionhedelmä ja sitruuna. Jäisen kylmä mehu paitsi virkistää, toimii myös ihanana jälkiruokana. Joka paikassa myydään edullista paikallista olutta (Singhaa ja Changia), mutta viini on muuhun hintatasoon nähden suhteellisen hintavaa kaikkialla, siksi keskityin enemmän mehuihin ja drinkkeihin. Yhtenä iltana nautimme kyllä pullollisen kuivaa roseeviiniä Chawengin kauppakeskuksen viinibaarissa, joka oli kyllä länsimaisuudessaan hyvin kaukana paikallisesta tunnelmasta. Roseeviinipullollinen maksoi 20€, että ei se Suomen ravintolahinnoissa tunnu vielä missään. Monet paikat tarjoavat myös happy hour -cocktaileja ja joinkin reissun aikana mojiton ja pina coladan jos toisenkin, sillä drinkit tuolla tunnuttiin hallitsevan kohtuu hyvin (vain kerran onnistuin saamaan huonon mojiton).

Siinäpä vähän tunnelmia Koh Samuilta – palaan Bangkokin vilinään vielä omassa postauksessaan seuraavaksi.

You Might Also Like

Ei kommentteja

Kommentoi