Olinkin unohtanut blogata jo ennen joulua pidetystä illallisesta! Tarjosin illallista sisaruksilleni ja toisen puolisolle. Alkuruoaksi valikoitui helppo tomaatti-mozzarellabruchetta, josta saa erinomaista käyttämällä buffalomozzarellaa. Yhdistämällä tomaatin, mozzarellan ja basilikan ei voi mennä pieleen! Annos on simppeli tehdäkin tomaattibruchetan ohjeen mukaan ja lisäämällä päälle vain mozzarellaviipale ja ripaus suolaa sekä loraus oliiviöljyä.
Pääruoaksi piti tehdä tietenkin veljen mieliksi lihaa, joten hauduttelin vapaapäivän kunniaksi karitsan potkia uunissa. Paistoin potkiin ensin pintavärin paistinpannulla ja annoin niiden sitten muhia reilun neljä tuntia lihaliemessä sipulin, valkosipulin, chilin, rosmariinin ja timjamin kanssa. Liemestä muodostui ihana kastike, kun potkien rasvaa suli sen joukkoon. Potkien lisukkeena tarjoilin JUMALAISTA ruusukaali-pekonipaistosta. Olisin voinut kauhoa tuon koko (viidelle hengelle tarkoitetun) setin lusikalla suoraan pannulta! En ole aiemmin juurikaan syönyt ruusukaalia, mutta se pongahti kyllä heti kaalisuosikkieni kärkeen. Pienet, uskomattoman suloisen näköiset pallerot paistuvat lohkoina hieman eri aikaan, joten osa oli pehmeitä ja osa hieman purtavia. Ruusukaalin maku on jotenkin hieman terävämpi kuin tavallisen kaalin, joka saattaa helposti olla vähän mössöisen makuista. Pekoni nyt ei tietenkään pilaa mitään ruokaa – ruusukaalit nauttivat pekonin rasvasta ja pieni kermaloraus vielä perään, niin herkku on valmis!
Ruusukaali-pekonipaistos
500 g ruusukaaleja
puolikas paketti pekonia
2 dl kuohukermaa
suolaa
pippuria
Valmistele ruusukaalit poistamalla niistä kova kanta, kuorimalla muutama uloin lehti ja halkaisemalla ruusukaalit kahtia. Pilko pekonit pieniksi. Paista ruusukaaleja pannulla voinokareessa, lisää hetken päästä myös pekonit paistumaan. Kun pekonit ovat ruskistuneet, lisää kerma ja mausta seos suolalla ja pippurilla. Hauduta, kunnes ruusukaalit alkavat olla kypsiä. Älä kuitenkaan kypsennä niitä ihan mössöksi, vaan jätä niihin hieman purutuntumaa.
Pitkään haudutettua karitsan potkaa
3 isohkoa karitsan potkaa
4 sipulia
1 kokonainen valkosipuli
2 mietoa chiliä
kourallinen tuoretta rosmariinia
kourallinen tuoretta timjamia
lihalientä
suolaa
pippuria
Ota potkat lämpimään pari tuntia ennen kypsentämisen aloitusta, jotta ne ehtivät lämmetä huoneenlämpöisiksi. Suolaa potkat. Paista sitten potkiin yksi kerrallaan pintaväri paistinpannulla. Laita potkat sitten uunivuokaan. Kuori sipulit ja pilko ne isoiksi lohkoiksi. Kuori valkosipuli ja pilko kynnet rouheasti vähän pienemmiksi. Viipaloi chilit ja revi tuoreet yrtit pienemmiksi. Lisää kaikki uunivuokaan potkien seuraan ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada lopuksi vuokaan lihalientä, niin että vuoan pohja peittyy. Iske kokonaisuus uuniin, se saa muhia siellä nelisen tuntia noin 130 asteessa. Voit välillä sohaista paistosta lusikalla ja käännellä potkia, jotta kaikki kypsyvät tasaisesti. Kun potkista alkaa irrota liha luun ympäriltä, irrottele lihat luista ja paloittele ne reilun kokoisiksi paloiksi (luita voit halutessasi käyttää lihaliemen tekemiseen). Tarjoa potkat ruusukaali-pekonipaistoksen kanssa!
Jälkiruoaksi tein (jo etukäteen) lemon possetia eli sitruunavanukasta. Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä löytämässäni ohjeessa on kolme (!!) ainesosaa, joten pakkohan sitä oli testata. Sitruuna hyydyttää kerman ja sokeri tekee seoksesta vähän makeaa. Mielestäni tämä jälkkäri oli erinomaisen hyvää, sopivan kirpeää ja samalla makeaa eikä liian raskasta liha-aterian jälkiruoaksi. Siskoni mielestä tämä taas oli liiankin kirpeää. Mutta jos pidät sitruunasta, pidät takuuvarmasti myös tästä!
Lemon posset
4 dl kuohukermaa
1,5 dl sokeria
1 dl vasta puristettua sitruunan mehua
(sitruunan kuorta)
Mittaa kerma ja sokeri kattilaan. Keitä kolmisen minuuttia koko ajan sekoittaen. Ota kattila pois levyltä ja joukkoon sitruunan mehu. Maista ja lisää tarvittaessa sitruunan mehua tai sokeria.
Kaada seos neljään pieneen lasiin, peitä annokset kelmulla ja laita jääkaappiin hyytymään vähintään 2,5 tunniksi. Koristele annokset halutessasi sitruunankuoriraasteella.
2 Kommentit
Nelli
7.1.2013 at 20:45Huh, toi ruusukaali-pekoni-mössö kuulosti kyllä niin hyvältä et pakko testaa joku päivä! Oon noita palleroita syöny varmaa joskus 10 vuotta sitte viimeks :S
Sini
8.1.2013 at 05:24En minäkään niitä pitkään aikaan ollut syönyt, suosittelen kyllä testaamaan, oli sen verran herkullista 🙂