Aloitetaanpa vuosi perinteiseen tapaan tekemällä katsaus blogin viime vuoteen! Tammikuussa intoiltiin perinteiseen tapaan veriappelsiinisesongista (kohta se alkaa taas!). Söin veriappelsiineja viime talvena kilokaupalla sellaisenaan (saman ajattelin tehdä tänä vuonna) ja teinpä niistä myös veriappelsiini-punajuurisalaattia. Lisäksi kokkailin vanhaa suosikkiani eli paellaa.
Helmikuussa kävin lämmössä Thaimaassa ja kertoilin reissun herkuista blogissakin. Lisäksi kokkaillin reissussa ihastusta aiheuttanutta dalia ja ihan toisesta maailmankolkasta tulevaa gumboa. Helmikuussa maistuivatkin ihan muiden maiden ruoat.
Maaliskuussa muisteltiin vielä Thaimaan reissua ja kokkailtiin reissun suosikkiruokaa eli pad thaita. Lisäksi syötiin ranskalaistyylistä lihapataa eli cassouletia, mausteista porkkana-linssisosekeittoa ja harissalohta. Tuo keitto olikin yksi vuoden suosikeista, jota tehtiin tämän jälkeen hiukan eri versioina vielä monen monta kertaa. Syötinpä samaista keittoa myös kavereilleni ja se päätyi aika moneen muuhunkin keittiöön aktiiviseen käyttöön. Myös keitossa ja lohessa makua antava harissatahna päätyi keittiöni vakiovarustukseen ja erityisesti käytin sitä mökillä, kun yhdellä purkillisella on niin helppo maustaa erilaiset grillilihat, lohi kuin kastikkeetkin.
Huhtikuussa suunniteltiin jo innolla tulevaa parvekepuutarhaa. Lisäksi testattiin labnehia, tuunattiin perinteistä lohikeittoa uuteen uskoon ja mieleen jäi myös ihana minttu-hernesosekeitto.
Toukokuussa alkoi blogissa näkyä jo kesän satokausi: tein ihanaa parsa-perunasalaattia ja korvasienileipiä. Myös karitsan kyljykset za’atarilla maustettuna jäivät mieleen. Villiyrtit olivat taas tapetilla ja tein upeaa nokkospestoa.
Kesäkuussa vietin ihanan viikon helteisessä Etelä-Ranskassa ja tuo viikko antoikin aika paljon kokkausinspiraatiota myös kotiin vietäväksi. Kotona kokkailin kesäsuosikkiani varhaiskaalisalaattia. Kävin myös Taste of Helsingissä maistelemassa jopa kaksi kertaa.
Heinäkuussa vietin kesälomaa ankeassa kesäsäässä ja tapetilla oli luonnollisesti grillaus – grillasin ainakin nektariini-halloumivartaita ja kanaa nektariinikastikkeella ja karitsan ribsejä. Grilliruoan lisukkeeksi tein perinteisesti perunasalaattia, vähän uudella twistillä tietysti. Tein myös ihanan makeaa raparperipavlovaa. Ensi kesänä pitää kyllä istuttaa raparperipuska mökille, niin saa syötyä sitäkin enemmän.
Elokuussa kalastettiin ja kokkailin Ranskan reissusta inspiroituneena haukipastaa, joka jäi kyllä arkiruokien repertuaariini ollen yksi parhaista, hiukan erilaisista haukiruoista. Alkusyksyyn sopivasti kokkailin myös kesäkeittoa kantarelleilla, joka olikin ihan loistava yhdistelmä! Syksyyn valmistautumiseen kuuluu minulla myös granolan paahtaminen – tällä kertaa maustoin sen kuivatuilla mustikoilla.
Koko syksyn saimme ihanan paljon kalaa, joten sitä syötiin ahkerasti eri tavoin. Syyskuussa kokattiin kuhaa antiboise, joka jäi myös yksinkertaisuudessaan yhdeksi suosikeistamme. Raikkaan kastikkeen kera kuhan herkkä maku pääsi oikeuksiinsa. Syksyä kohti kun mentiin, ruoat muuttuivat myös tuhdimmiksi: kokkasin täyteläistä lasagnea pitkän kaavan mukaan ja lämmittävää kala-äyriäiskeitto bourridea.
Lokakuussa jatkettiin samoilla teemoilla: sienet, juurekset ja kala. Upea, joskin hiukan työläs punajuuririsotto oli yksi syksyn mieleenpainuvimpia kasvisruokia. Lisäksi kokattiin herkullisia uunilahnoja ja vähän erilaista kantarellirisottoa.
Marraskuussa mieleen jäi hauen kanssa tarjotut supersimppelit, koukuttavat etikkaperunat ja yllättäväen lihaisan makuinen kasvisruoka kantarelli-munakoisocarbonara. Yksi koko syksyn suosikkikeitoistani oli hiukan yllättäen karitsaminestrone – niin yksinkertainen, mutta niin upea maku! Tätä pitää kokata hetimmiten uudelleen!
Joulukuussa blogissa näkyi lähinnä hiljaisuus: luvattoman nopeasti ohi kulunut kuukausi, jonka aikana kaikki voimat tuli käytettyä päivätyöhön. Loppumaton pimeys ei muutenkaan houkutellut valokuvauspuuhiin. Kirjoittelin sentään kuun vaihteen Berliinin reissusta ja tämän vuoden joulumenusta.
Vuodesta 2015 jäi päällimmäisenä mieleen sesongit, lähiruoka ja itse hankittu ruoka (parvekeviljelmä, sienet, kalat, mökkinaapurissa kasvanut karitsa) ja innostus Lähi-idän keittiöstä. Kaikki nämä tulevat varmaan näkymään blogissa ensi vuonnakin. Nyt taas uutta vuotta uudella innolla eteenpäin.
Ei kommentteja